• 02.10.2019 - Suomen Yrittäjät uutiskirje 0 Kommentit
    Onko yritykselläsi fi-verkkotunnus? Varo huijauslaskua!

    Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tietoon on tullut useita
    tapauksia, joissa fi-verkkotunnusten käyttäjille on lähetetty sähköpostitse
    aiheettomia fi-verkkotunnusten ylläpitolaskuja Traficomin nimissä.

    Lue lisää
  • 16.04.2019 0 Kommentit
    1.7.2019 osa-omistajan määritelmä muuttuu

    Osaomistajiksi on tällä hetkellä määritelty yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet, jotka työskentelevät yrityksessä (työttömyysturvalaki 1920/2002). 

    Uuden 1.7.2019 voimaan tulevan lain myötä yrityksessä työskentelevä ei-omistava perheenjäsen katsotaan palkansaajaksi.

    Lue lisää
  • 10.03.2019 0 Kommentit
    Domain-huijareita liikkeellä !

    Yrityksille on viime aikoina lähetetty sähköpostitse arveluttavia myyntikirjeitä, joissa pyydetään rekisteröimään yritykselle eu-päätteinen verkko-osoite. Vastaavia yhteydenottoja on tehty myös puhelimitse.

    Lue lisää
  • 14.02.2019 0 Kommentit
    Yksityisten osakeyhtiöiden 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus poistuu 1.7.2019

    Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset 8. helmikuuta, 

    joiden perusteella yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistuu 2 500 euron
    vähimmäispääomavaatimus. Pääomavaatimus poistuu myös
    asunto-osakeyhtiöiltä. Lisäksi osuuskunnan
    vararahastointivelvollisuudesta luovutaan.
    Muutokset tulevat voimaan voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2019.

    Myös monet jo olemassa olevista yksityisistä osakeyhtiöistä voivat vastaisuudessa halutessaan alentaa osakepääomaansa.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Sosiaalivakuutusmaksut v. 2019

    Työnantajan ja työntekijän vuoden 2019 sosiaalivakuutusmaksuprosentit ovat:


    Työnantajan TyEL-maksu (sisältää työntekijän maksuosuuden) 25,20%


    Työntekijän osuus TyEL-maksusta (17-67 vuotiaat)


    • 17-52 vuotiaan työntekijän osuus 6,75 %
    • 53-62 vuotiaan työntekijän osuus 8,25 %
    • 63-67 vuotiaan työntekijän osuus 6,75 %

    Työttömyysvakuutusmaksu (17-64 vuotiaat) 2,00 %


    • työntekijän osuus työttömyysvakuutusmaksusta 1,50 %
    • osaomistajan osuus työttömyysvakuutusmaksusta 0,50 %

    Työnantajan sairausvakuutusmaksu (16-68 vuotiaat) 0,77 %


    Tapaturmavakuutusmaksu


    Maksuun vaikuttavat muun muassa palkat sekä työn riski. Lisätietoja omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.


    Työntekijöiden ryhmähenkivakuutus


    Peritään tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoja omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.


    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Tulolähdejako poistuu vuonna 2020

    Tulolähdejako poistuu – yhteisöjen verotus yksinkertaistuu


    29.11.2018  |  Uutiset


    Yhteisön verotettava tulos lasketaan jatkossa yleensä kokonaan elinkeinoverolain mukaan. Hallituksen esittämä uudistus keventää yritysten hallinnollista taakkaa.


    Yhteisöjen verotuksessa tulot jaetaan nykyisin elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulolähteisiin. Eri tulolähteiden verotettavat tulot lasketaan eri verolakien perusteella (elinkeinoverolaki, maatilatalouden tuloverolaki, tuloverolaki).


    Esityksen mukaan yhteisön kaikki tulot kuuluvat yleensä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Tulo verotetaan elinkeinoverolain mukaan. Maatalous säilyy edelleen itsenäisenä tulolähteenä. Yhteisön maatalouden tulos lasketaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.


    Muutos koskee muun muassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Tulolähdejako ei muutu asunto-osakeyhtiöiden, keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden ja esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa.


    Verotettavan tulon laskenta yksinkertaistuu


    Tulolähteiden yhdistäminen yksinkertaistaa yhteisöjen verotettavan tulon laskentaa, kun yhteisön ei tarvitse enää jaotella tulostaan kahdeksi erilliseksi verotettavan tulon laskelmaksi.


    Nykyisin yhden tulolähteen tappiollista tulosta ei voi vähentää toisen tulolähteen tulosta. Jatkossa yhteisö voi vähentää kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot elinkeinotulolähteen tuloista.


    Uusi muun omaisuuden omaisuuslaji käyttöön


    Yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisätään uusi muun omaisuuden omaisuuslaji. Kiinteistönvuokraukseen sovelletaan nykyisen oikeuskäytännön periaatteita, joiden mukaan vuokraustoiminta ei ole elinkeinotoimintaa.


    Ulkopuoliselle vuokrattu kiinteistö kuuluu jatkossa yhteisön elinkeinotulolähteen muuhun omaisuuteen. Tappiot muuhun omaisuuteen kuuluvan kiinteistön tai kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutuksesta ovat vähennyskelpoisia elinkeinotulolähteen kaikista tuloista toisin kuin nykyisin.


    Muuta omaisuutta ovat myös esimerkiksi hyödykkeet, joita yhteisö ei käytä tulonhankkimiseen, kuten osakkaan yksityiskäytössä oleva omaisuus.


    Muutoksia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran verovuonna 2020. 


    Lähde: veronmaksajat.fi/Minna Petäinen


    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Verovapaat matkakustannusten korvaukset v. 2019

    Työnantaja voi korvata tilapäisestä työmatkasta aiheutuneita kustannuksia. Korvaukset ovat verottomia, jos ne perustuvat joko todellisiin kuluihin tai Verohallinnon vuosittaiseen päätökseen päivärahoista ja kilometrikorvauksista.


    Päivärahan määrä v. 2019


    • osapäiväraha 19 euroa (työmatka yli 6 tuntia)
    • kokopäiväraha 42 euroa (työmatka yli 10 tuntia)
    • ateriakorvaus 10,50 euroa (ateriakorvaus voidaan maksaa työmatkoilta, joilta palkansaajalle ei makseta päivärahaa.)
    • ulkomaan päivärahat (katso taulukko)

    Jos työmatkaan sisältyy ilmainen tai työnantajan kustantama ruokailu (kokopäiväraha/kaksi ateriaa, osapäiväraha/yksi ateria), päiväraha on puolet edellä mainituista määristä.


    Kilometrikorvauksen määrä v. 2019


    Korvauksen enimmäismäärä (palkansaajan omistama tai hallitsema auto):


    0,43 euroa kilometriltä, jota korotetaan
            0,03 euroa kilometriltä jokaiselta mukana olevalta matkustajalta, joiden kuljetus on työnantajan asia
            0,07 euroa kilometriltä perävaunun kuljettamisesta
            0,03 euroa kilometriltä yli 80 kg tai kooltaan suurien esineiden kuljettamisesta
            0,09 euroa kilometriltä, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista metsäautotiellä tai muualla liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla


    Asunnon ja työpaikan välinen matka ei ole verotuksessa työmatka. Työmatkakulut saa vähentää omassa verotuksessa verottajan vahvistamien ohjeiden mukaan.


    Työmatka on tilapäinen matka, joka tehdään työhön liittyvien työtehtävien takia.


    Työmatkasta on aina tehtävä matkalasku. Työnantaja korvaa työmatkasta aiheutuneet kulut matkalaskua ja kulukuitteja vastaan.


    Lisää aiheesta verohallinnon sivuilta (katso tästä)

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Reaaliaikainen verotus tulee...

    Reaaliaikainen verotus tulee käyttöön asteittain 1.1.2019 alkaen – mitä tämä tarkoittaa palkansaajalle ja miten käy veronpalautuksille?


    1.1.2019 otetaan käyttöön tulorekisteri ja sen myötä Verohallinto siirtyy asteittain kohti yhä reaaliaikaisempaa verotusta. Mitä tämä oikein käytännössä tarkoittaa? Apulaisjohtaja Niina Arjanne Verohallinnosta antaa selkokieliset vastaukset:


    Milloin reaaliaikainen verotus alkaa eli milloin tulorekisteri on tulossa käyttöön?


    – Tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019 alkaen. Verohallinto on yksi tulorekisterin tietojen hyödyntäjä. Siirrymme askeltaen kohti yhä reaaliaikaisempaa tuloverotusta.


    Mitä hyötyä tulorekisteristä ja reaaliaikaisesta verotuksesta on palkansaajalle?


    – Tavoittelemme asiakkaillemme selkeää näkymää heidän kuluvan vuoden tulonmuodostukseensa sekä aiempaa parempaa ennakkopidätysprosentin vastaavuutta asiakkaan tulojen ja vähennysten tilanteeseen. Pyrimme siihen, että asiakkaan tiedot ovat esitäytetyllä veroilmoituksella mahdollisimman kattavasti valmiina ja oikein, mikä on kaikkien etu.


    Miten palkka, etuus- ja muut vastaavat tiedot siirtyvät tulorekisteriin? Tarvitseeko palkansaajan tehdä jotain?


    – Vuodesta 2019 alkaen palkanmaksajat ilmoittavat palkkatiedot tulorekisteriin. Vuodesta 2020 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan myös eläke- ja etuustiedot. Tulorekisteriin ilmoitetut palkkatiedot ovat henkilöasiakkaiden tarkasteltavissa lähes reaaliaikaisesti OmaVerossa.


    Miten veroilmoitus jatkossa tarkistetaan ja korjataan ja mihin aikaan vuodesta? Muuttuvatko veroilmoituksessa tarkistettavat asiat tämän uudistuksen myötä millään tavalla?


    – Veroilmoitus uudistuu keväällä 2019. Esitäytettyyn veroilmoitukseen on koottu samat tiedot kuin ennenkin. Ulkoasu on kuitenkin uudistunut ja veroilmoitusta korjataan eri tavalla kuin aiemmin. Veroilmoitusta voi korjata tai täydentää OmaVerossa. On hyvä kuitenkin huomata, että kuten aiemminkin: jos tiedot ovat kunnossa niin ei tarvitse tehdä mitään.


    Onko 11.12.2018 viimeinen isompi koko kansan veronpalautuspäivä? Millaisia palautuksia tai jäännösveroja voi kuitenkin vielä jatkossakin tulla, ja mihin aikaan vuodesta?


    – Kyllä vain. Vaikka olemme siirtymässä kohti mahdollisimman reaaliaikaista verotusta niin ihan täysin emme pääse eroon palautuksista ja jäännösveroista. Ensi vuodesta alkaen verotus valmistuu porrastettuna, ja veronpalautukset maksetaan elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Jäännösveron eräpäivät ovat elokuun ja helmikuun välillä. Maksupäivä ja eräpäivät ovat jatkossa nähtävissä henkilöasiakkaan verotuspäätöksessä.


    Verohallinto on luopumassa paperipostin lähettämisestä. Millä aikataululla tämä tapahtuu ja miten Verohallinnon postia voi vastaanottaa sähköisesti?


    – Väestörekisterikeskus on julkaissut Suomi.fi viestit -palvelun. Suomi.fi-viestit –palvelun käyttöönottamalla henkilöasiakkaat voivat jatkossa siirtyä sähköiseen viranomaisasiointiin. Tiedot toimitetaan OmaVeroon, ja Suomi.fi -palvelusta henkilö saa sähköpostiin erillisen muistutuksen OmaVeroon saapuneesta veroasiasta.


    – Verohallinto luopuu paperipostin lähettämisestä vaiheittain. Vuoden 2019 perusverokortti tulee vielä paperipostina, vaikka olisikin ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön. Myös kiinteistöverotuspäätös tulee postitse kotiin vielä keväällä 2019.


    Lähde: op.media 16.11.2018

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Yrittäjän työterveyshuolto

    Yrittäjän työterveyshuoltosopimus ja korvausten hakeminen


    Oman työterveyshuollon järjestäminen on yrittäjälle vapaaehtoista. Jos yrittäjä järjestää itselleen työterveyshuollon, hänellä pitää olla työterveyshuoltosopimus.


    Työnantajayrittäjällä voi olla yhteinen työterveyshuoltosopimus työntekijöidensä kanssa. Tällöin sopimuksesta pitää ilmetä, että se koskee myös yrittäjää itseään. Jos yrittäjä haluaa itselleen eritasoisen työterveyshuollon (esim. laajemman sairaanhoidon), siitä pitää sopia työterveyshuoltosopimuksessa ja yrittäjän pitää hakea omista kustannuksistaan korvausta erikseen yrittäjän hakumenettelyllä. Asian pitää myös ilmetä työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta.


    Tarkista korvausten hakutapa – yksinyrittäjä vai työnantajayrittäjä


    Vuoden ensimmäisellä käynnillä työterveyshuollon on tarkistettava


    • maksaako yrittäjä YEL- tai MYEL-vakuutusta
    • toimiiko YEL- tai MYEL-yrittäjä yksin vai onko hänellä työntekijöitä.

    Jos yrittäjä toimii yksin, korvausta haetaan yrittäjän hakumenettelyllä (yrittäjäkohtaiset hakemuslomakkeet).


    Jos yrittäjällä on palkattuja työntekijöitä, korvausta haetaan


    Hakumenettelyä ei voi vaihtaa kesken kalenterivuoden.


    Jos työnantajana toimiva yrittäjä valitsee työnantajan hakumenettelyn, korvausta haetaan sekä yrittäjän että työntekijöiden työterveyshuollon kustannuksista samalla lomakkeella (Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista SV 98a TTH).


    Työnantajan hakumenettelyn käyttäminen edellyttää, että yrittäjän ja työntekijöiden työterveyshuolto kirjataan samaan työterveyshuoltosopimukseen ja toimintasuunnitelmaan. Lisäksi työterveyshuoltosopimuksen sisällön pitää olla yrittäjälle ja työntekijöille samanlaajuinen. Jos yrittäjän omien palvelujen sisältö on erilainen kuin työntekijöiden, yrittäjän pitää hakea omista kustannuksistaan korvausta erikseen yrittäjän hakumenettelyllä.


    MYEL-yrittäjä saa tilakäynneistä valtionosuuden vain, jos hän käyttää yrittäjän työterveyshuollon hakumenettelyä. Jos yrittäjä ei maksa YEL- tai MYEL-eläkevakuutusta, hänellä ei ole oikeutta yrittäjän työterveyshuollon korvaukseen.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Verosuunnittelu - vältä tarpeettomien verojen maksu

    Verosuunnittelulla pyritään varmistamaan, etteivät yritys ja sen omistajat maksa tarpeettomia veroja. Eniten mahdollisuuksia verosuunnitteluun on osakeyhtiössä, mutta keinoja on olemassa myös henkilöyhtiöissä ja toiminimessä.


    Verosuunnittelun tarkoituksena on ennakoida, millaisia veroseuraamuksia erilaisilla varojen nostamisvaihtoehdoilla on yritykselle ja sen omistajille, sekä vaikuttaa näiltä perittyjen verojen määrään ja ajoitukseen. Tärkeintä verosuunnittelussa on olla ajoissa liikkeellä.


    Verosuunnittelu pitäisi aloittaa viimeistään 2−4 kuukautta ennen tilinpäätöstä, koska silloin tiedetään jo aika hyvin, millaiseksi tilikauden tulos on muodostumassa ja tarvittaville toimenpiteille jää riittävästi aikaa.


    Verosuunnittelu ulotetaan pidemmälle kuin päättyvään tilikauteen. Haasteena on kuitenkin se, että verotuksen suunnittelu ja optimointi ovat vahvasti sidoksissa yrityksen tulokseen eikä koskaan tiedetä varmuudella, miten seuraavat tilikaudet tulevat menemään.


    Myös kustannukset yhtiölle huomioitava


    Osakeyhtiössä osakkaan verosuunnittelun peruskysymys on ”Palkkaa vai osinkoa?”. Osakkaan on päätettävä, nostaako hän varoja palkkana, osinkona vai näiden yhdistelmänä.



    Palkan ja osingon verotukselliseen edullisuuteen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon osakas tarvitsee rahaa yrityksestä elämiseensä ja millainen on yhtiön nettovarallisuus. Myös nostettujen varojen kokonaiskustannus yhtiölle tulisi ottaa huomioon arvioitaessa eri vaihtoehtoja.



    Palkkaa vai osinkoa 1



    Osakeyhtiössä osakkaan on päätettävä, nostaako varoja palkkana, osinkona vai näiden yhdistelmänä. Esimerkkilaskelma osoittaa, että kun palkkasumma on maltillinen ja yhtiössä on jokin verran nettovarallisuutta, edullisin lopputulos saadaan palkan ja osingon yhdistelmällä. Tällöin myös yhtiön kustannukset ovat pienemmät.


    Verosuunnittelun keinoja eri yhtiömuodoissa



     Osakeyhtiö¹Henkilöyhtiö (Ay, Ky)Toiminimi
    Kilometrikorvaukset ja päivärahat




    Vähennyskelpoisia ja saajalle verovapaita.Vähennyskelpoisia ja saajalle verovapaita.Ei voi maksaa itselleen verovapaata kilometrikorvausta eikä päivärahaa. Työmatkoista voi vaatia verotuksessa lisävähennystä.
    PalkkaVähennyskelpoinen. Käytännössä aloittavassa yrityksessä osakkaiden on ensimmäisenä vuotena mahdollisuus nostaa vain palkkaa.




    Yhtiömiehet voivat maksaa itselleen palkkaa tai tehdä yksityisnostoja. Vain palkka on vähennyskelpoinen yhtiölle. Runsaat yksityisnostot pienentävät yhtiön nettovarallisuutta.




    Toiminimiyrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen.





    OsingotTuloksen (vapaan pääoman) karttuessa myös osingon nostaminen tulee mahdolliseksi. Osingot ovat yhtiölle vähennyskelvottomia ja osakkaalle pääomatuloa. Vero on 30 % kun veronalaiset pääomatulot ovat enintään 30 000 €. Veronalaisen pääomatulon ylittäessä 30 000  maksetaan ylimenevältä osalta veroa 34 %.Yhtiömiehet eivät voi maksaa itselleen osinkoja. Pääomatulo-osuus on aina 20 prosenttia, joka lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Jos nettovarallisuutta ei ole, koko tulos menee ansiotulona verotettavaksi.Yrittäjä ei voi maksaa itselleen osinkoja. Hän voi valita, haluaako hän pääomatulo-osuudeksi 0, 10 vai 20 prosenttia tuloksesta. Loput menevät ansiotulona verotettavaksi.
    Vuokrat ja korot ²           Vähennyskelpoisia ja saajalle pääomatuloina verotettavia.



    Yritys voi maksaa osakkaalle korkoa tämän antamasta lainasta tai vuokraa tämän yritykselle vuokraamasta toimitilasta tai laitteesta.



    Vuokrat yhtiölle vähennyskelpoisia ja saajalle pääomatuloina verotettavia.



    Yritys voi maksaa osakkaalle vuokraa tämän yritykselle vuokraamasta toimitilasta tai laitteesta. Rahan lainaaminen yhtiölle ei ole mahdollista.


    Ei mahdollinen




    Luontoisedut



    Lounas ja autoetu ovat YEL-yrittäjälle edullinen tapa lisätä nettopalkkaa.


    Myös asuntoedun arvo saattaa olla käypää vuokraa alhaisempi.


    Vähennyskelpoinen. Asuntoetu vaikuttaa pääomatuloverotettavaan osinkoon pienentämällä nettovarallisuutta, josta lasketaan osakkeen matemaattinen arvo, ja vähentää sitä kautta keveämmin verotetun osingon määrää.Yhtiölle vähennyskelpoisia vain, kun yhtiömiehille maksetaan palkkaa.Ei mahdollinen.


    1) Osakeyhtiöt maksavat tuloksestaan 20 prosenttia yhteisöveroa toisin kuin henkilöyhtiöt ja toiminimet.
    2) Yrittäjän ja osakkaiden verotuksessa on huomioitava myös muualta kuin omasta yrityksestä saadut vuokra- ja korkotulot, joita verotetaan aina pääomatulona.


    Lähde: Rantalainen TILIPOSTI & Palkka 2/2018 -lehden kirjoitus






    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Verokorttimuutos 2019

    Vuonna 2019 palkkakausikohtainen (A-verokortti) tuloraja poistuu kokonaan ja vaihtoehtona on vain yksi tuloraja koko vuodelle. Tämän myötä myös sivutuloverokortti häviää, jolloin kaikille palkkatuloille on sama ennakonpidätysprosentti. Sivutuloille ei enää lasketa erillisiä veroprosentteja, vaan sama verokortti käy kaikille palkkatuloille.


    Vuoden 2019 verokorttia ei tarvitse enää toimittaa alkuperäisenä työnantajalle, vaan kopio riittää.


    Jatkossa työntekijän tulee itse seurata tulorajan ylittymistä. Yksi tuloraja koko vuodeksi aiheuttaa sen, että palkkatulo ei välttämättä hyppää lisäveron puolelle, vaikka tuloraja ylittyy, koska on vain yksi verokortti kaikille työnantajille. Työntekijän täytyy itse ilmoittaa kaikille työnantajille mahdollisesta tulorajan ylityksestä, sillä seuranta tapahtuu työntekijän eikä työnantajan puolella. Jos työntekijällä on useita työnantajia, niin tulee kaikkien palkkojen kertymät laskea yhteen. Jos työntekijä huomaa, että tuloraja on ylittymässä vuoden loppuun mennessä tai esimerkiksi vähennykset muuttuvat, niin hän voi tilata muutosverokortin Omavero-palvelun kautta. OmaVero-palveluun pääsee kirjautumaan verkkopankkitunnuksilla.


    Vuonna 2019 muutokset veroilmoitukseen tehdään myös OmaVerossa. Ilmoitus on palvelussa ensimmäisen kerran ensi vuoden huhtikuussa ja siellä ilmoitusta voi täydentää määräpäivään asti.  Marraskuusta 2018 alkaen OmaVero-palvelussa voi myös hakea ennakkoveroa tai lisäennakkoa, tarkastella verotuspäätöksen tietoja, tehdä oikaisuvaatimuksen tai vastata selvityspyyntöön ja maksaa veroja verkkomaksuna.


    Vuoden 2019 verokortteihin voi tehdä muutoksia joulukuun puolivälistä lähtien.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Päivitetyt ohjeet erityisalojen matkakustannusten korvauksista ja henkilökuntaeduista verotuksessa


    Verohallinto on päivittänyt ohjetta erityisalalla työskentelevän matkakustannuksista (A53/200/2018). Ohje korvaa ohjeen Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2012:85 vaikutuksista erillisalan työntekijöiden verotukseen (28.1.2016, A12/200/2016). Ohjeessa on huomioitu mm. tuloverolain 72a §:ään tehty muutos koskien sitä, kuinka pitkän ajan kestävää työskentelyä samassa työskentelypaikassa voidaan pitää tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla. Määräaika on vuoden 2018 alusta lukien kolme vuotta. Ohjeeseen on koottu myös muista Verohallinnon ohjeista erityisalaa koskeva ohjeistus.


    Päivitetty ohje kokonaisuudessaan 


    Verohallinto on päivittänyt ohjetta henkilökuntaeduista verotuksessa (A92/200/2018). Ohje korvaa aiemman, saman nimisen ohjeen. Ohjeessa on selkeytetty mm. terveydenhuoltoa koskevaa osuutta, omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan järjestämistapaa sekä tavanomaisen liikunnan määritelmää.


    Päivitetty ohje kokonaisuudessaan


    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Toimintaohje EU:n tietosuoja-asetuksen hallintaan (GDPR)

    EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5.2018.


    Asetus velvoittaa myös pieniä yrityksiä henkilötietojen tarkempaan suojaamiseen.


    Nykyiseen henkilötietolakiin verrattuna tietosuojaasetus sisältää yrityksille uusia velvoitteita.


    Asiakas- ja työntekijärekisteri
    Useimmilla yrityksillä on jonkinlainen asiakasrekisteri. Vaikka asiakaskunta koostuisi pelkästään yrityksistä, on rekisterissä yleensä tietoa myös asiakasyritysten yhteyshenkilöistä. Teidän kannattaa käydä läpi, mitä tietoa sinne on henkilöistä tallennettu.
    Yleensä asiakasrekisterit eivät sisällä kovinkaan arkaluontoisia henkilötietoja, joten niiden suhteen ei kannata tehdä kärpäsestä härkästä. Maanläheinen toimintatapojen kartoitus ja sopiminen ovat kuitenkin paikallaan.


    Esimerkiksi asiakastietojärjestelmän asianmukainen käyttäjähallinta on tärkeää myös liikesalaisuuksien, eikä yksinomaan henkilötietojen turvallisuuden näkökulmasta.


    Työntekijärekisterinne sen sijaan sisältää arkaluontoista henkilötietoa.


    Palkanlaskennan tarpeisiin tarvitaan tietoa henkilön sairaspoissaoloista, ay-jäsenyyksistä sekä toisinaan myös ulosotosta.
    Myös henkilötunnusta käytetään palkanlaskennassa säännönmukaisesti.
    Tärkeintä on se, että teillä on selkeä toimintatapa, miten säilytätte henkilötietoja sisältävän aineiston.


    Aineisto tulee säilyttää paperilla lukkojen takana tai tiedostomuodossa sellaisissa hakemistoissa, jotka on rajattu käyttöoikeuksin henkilöille, jotka tietoja työssään tarvitsevat.



    Käytännön toimia pk-yrityksissä



    •  Arkistoi työntekijöiden lääkärintodistukset, ulosottodokumentaatio, AY-jäsenyystiedot ja vastaavat omaan mappiinsa lukkojen taakse tai sähköisessä muodossa hakemistoon, jonka käyttöoikeudet on rajattu.
    • Harkitse, voiko arkaluontoiset tiedot lähettää suojaamattomassa sähköpostissa. Ota tarvittaessa henkilön = rekisteröidyn selkeä suostumus tietojen lähettämiseen suojaamattomasti.
    • Laadi ohjeet henkilötietojen käsittelyyn ja kouluta henkilöstö. Muista arkijärki siinä, mikä on oikeasti arkaluontoista. 
    • Työntekijäsi eivät saa kysellä palkkaasioitaan suoraan tilitoimistolta (käsittelijä). Koska tilitoimistolla ei yleensä ole mahdollisuutta tunnistaa kyselijää luotettavasti.
    • Asiakasrekisteriinne rekisteröidyillä henkilöillä, samoin kuin työntekijöillänne, on oikeus tarkastaa omat tietonsa ja korjauttaa virheet. Mieti menettely, jolla kysyjä (esimerkiksi asiakkaan henkilö) tunnistetaan ja miten tiedot annetaan.
    • Hävitä aineistot, kun ne eivät enää ole tarpeen. Palkanlaskennan aineistojen lakisääteinen säilytysaika on 6 (tositteet) tai 10 (asiakirjat) vuotta. Jos esimerkiksi lääkärintodistusten perusteella on haettu ja saatu KELA-korvauksia, ovat lääkärintodistukset tositteita, jotka tulee säilyttää 6 vuotta. Ne tulee hävittää säilytysvelvollisuuden umpeuduttua, koska säilytyksellä ei ole enää lakisääteistä tai muuta perustetta.


    Tietosuoja-asetukseen liittyviä käsitteitä


    Rekisteröity tarkoittaa henkilötietojen pohjalta tunnistettavissa olevaa ihmistä, jonka henkilötiedot ovat käsittelyn kohteena. Tietosuoja-asetus ei siis säätele esimerkiksi yrityksen asiakasrekisterin pitoa muuten kuin asiakkaiden yhteyshenkilöiden osalta.


    Henkilötiedot tarkoittavat kaikkia rekisteröityä koskevia tietoja, joiden perusteella tämä on suoraan tai epäsuorasti tunnistettavissa. Osa tiedoista on asetuksessa säädetty erityisen arkaluontoiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita ihmisen terveystiedot ja ay-jäsenyystiedot.


    Rekisteri tarkoittaa mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa. Tietokantojen lisäksi esimerkiksi Excel-taulukko voi siis muodostaa rekisterin. Tyypillisiä rekistereitä pk-yrityksissä ovat asiakasrekisteri sekä työntekijärekisteri henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan tarpeisiin.


    Rekisterinpitäjä tarkoittaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Pk-yritys on työntekijärekisterinsä pitäjä, vaikka palkanlaskenta olisikin ulkoistettu tilitoimistolle ja vaikka tilitoimisto hoitaisi rekisterin tietojen ylläpidon ja käyttäisi rekisteriä palkanlaskennan hoitoon.


    Henkilötietojen käsittelijä tarkoittaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Esimerkiksi tilitoimisto, joka käsittelee asiakkaiden työntekijöiden tietoja laskeakseen palkat, on henkilötietojen käsittelijä.


    Riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että yrityksen toimet on suunniteltava sen mukaan, mikä riski tietojen vuotamisella tai häviämisellä on. Esimerkiksi asiakasrekisterissä oleva tieto siitä, että Ville Virtanen (insinööri) toimii tuotantopäällikkönä yrityksessä X ja käyttää tiettyä puhelinnumeroa ja sähköpostiosoitetta ei aiheuta samanlaista riskiä kuin terveydenhuoltoalan yrityksen tieto asiakkaan terveydentilan kehityksestä tai palkanlaskentaa varten rekisteröity tieto Pekka Pekkalan sairaspoissaolojen suuresta määrästä.


    Lähde: Suomen Taloushallintoliitto ry

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Työsuhteen päättäminen sopimalla

    Työsuhde on mahdollista päättää työnantajan ja työntekijän välisellä kirjallisella sopimuksella. Päättymissopimusta laadittaessa on hyvä olla tarkkana: Asioiden jälkikäteisen selvittelyn välttämiseksi päättymissopimuksessa on syytä sopia selkeästi kaikista työsuhteen päättämiseen liittyvistä keskeisistä asioista.


    Työsuhde voidaan päättää työsopimuslain (TSL) mukaisin työsuhteen purku- tai irtisanomisperustein. Työntekijä voi toki myös itse irtisanoutua. Joskus eteen saattaa kuitenkin tulla esim. tilanne, jolloin ei ole yksiselitteisen selvää, soveltuuko työsopimuslain mukainen työsuhteen päättämisperuste ko. tilanteessa (kyse esim. alisuoriutumisesta työssä). Tällöin työnantajan ja työntekijän käytettävissä oleva keino työsuhteen päättämiseen on sopia työsuhteen päättämisestä sopimuksella.


    Laissa ei ole erityisesti työsuhteen päättymissopimusta koskevia säännöksiä. Työnantajan näkökulmasta päättymissopimuksella tavoitellaan mm. sitä, että työntekijä hyväksyy työsuhteen päättämisen perusteen ja sitoutuu olemaan esittämättä vaatimuksia työnantajaa kohtaan myöhemmin.


    Työsuhteen päättymissopimuksen sisällössä selkeys ja yksiselitteisyys tärkeää


    Työsuhteen päättymissopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat vapaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä työsuhteen päättämiseen liittyvistä ehdoista ja korvauksista.



    Sekä työnantajan että työntekijän kannalta on tärkeää, että sopimuksessa sovitaan yksityiskohtaisesti ja selkeästi kaikki olennaiset työsuhteen päättämiseen liittyvät asiat.


    Työsuhteen päättymissopimus sisältää tyypillisesti sopimuksen osapuolia, taustaa ja tarkoitusta sekä allekirjoituksia koskevien kohtien lisäksi mm. sovitut asiat työsuhteen päättymisajankohdasta, erittelyn palkkasaatavista ja määräykset kilpailevasta toiminnasta sekä liike- ja ammattisalaisuuksien salassapidosta.


    Päättymissopimuksessa sovitaan usein myös mm. työsuhteen päättämistä koskevan tiedottamisen periaatteista, sähköpostin käsittelystä ja siihen liittyvistä toimintatavoista, tekijänoikeuksista, jos niistä on tarpeen sopia ko. yksittäistapauksessa, ja mahdollisten sopimusrikkomusten seuraamuksista sekä riidanratkaisusta. Päättymissopimuksessa sovitaan myös säännönmukaisesti siitä, että sekä työnantaja että työntekijä luopuvat esittämästä mitään muita kuin sopimukseen perustuvia vaatimuksia toisiaan kohtaan.


    Työsuhteen päättymisperusteella ja päättymisajankohdalla on vaikutusta mm. työntekijän työttömyysetuuteen. Palkkasaatavien osalta on tärkeää, että sopimuksesta ilmenee, millaisesta saatavasta on kyse ja maksaako työnantaja esim. ns. kultaista kädenpuristusta eli työnantajan työntekijälle vapaaehtoisesti antamaa etuutta.


    Ns. kultainen kädenpuristus voi olla rahasuoritus, mutta myös muunlainen hyvitys. Työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ulottuvasta kilpailukiellosta sovittaessa on syytä olla erityisen huolellinen, sillä läheskään aina ei ole selvää, että kilpailukielto on kohtuullista ulottaa myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Aiemmin sovittua kilpailukieltoa voidaan päättymissopimuksessa myös lieventää tai poistaa kokonaan.


    Päättymissopimuksessa on mahdollista sopia myös ns. uudelleensijoittumispalvelusta (outplacement). Uudelleensijoittumispalvelun tarkoituksena on varmistaa työntekijän uudelleentyöllistyminen sopivan ajan kuluessa.



    Työnantajan kannalta työsuhteensa päättävän henkilöstön tukeminen esim. uudelleensijoittumispalvelun kautta on myös osoitus siitä, että työnantaja harjoittaa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa.


    Työsuhteen päättäminen on herkkä tilanne, johon liittyy monia huomioitavia asioita. Työnantajan ja työntekijän välit voivat olla tulehtuneet tai riitaiset, tilanne on usein vähintäänkin työntekijälle henkisesti kuormittava. Samaan aikaan pyrkimyksenä on saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä lopputulos ja sopimus. Tällöin ulkopuolisen asiantuntijan käyttö voi auttaa yhteisymmärryksen saavuttamisessa. Lisäksi sopimuksen on tärkeää olla selkeä ja sisältää kaikki olennaiset työsuhteen päättämiseen liittyvät seikat, jotta asioiden jälkikäteiseltä selvittelyltä vältytään.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Hallituksen esitysluonnos yhteisöjen tulolähdejaon poistamiseksi

    Valtionvarainministeriö antoi 22.3.2018 luonnoksen hallituksen esitykseksi koskien yhteisöjen tulolähdejaon poistamista. Muutettavia säännöksiä on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran verovuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.


    Tulolähdejaon perusteena on ollut pitää erillään eri verolakien perusteella laskettavat verotettavat tulot. Esitysluonnoksen tavoitteena on kuitenkin yhteisöverotus, jossa yhteisön kaikki toiminta ja tulot kuuluisivat pääsääntöisesti elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. 



    Annettu luonnos hallituksen esitykseksi muuttaisi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia siten, että lakia sovellettaisiin yhteisöjen kaikkeen toimintaan lukuun ottamatta maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettavaa maatalouden tulosta.


    Yhteisöillä ei olisi muun toiminnan tulolähdettä. Yhteisöjen, joilla ei lain voimaantulon jälkeen olisi muun toiminnan tulolähdettä, tulisi siis voida vähentää kaikki vähentämättä olevat tappiot elinkeinotulolähteessä.


    Vaikka osalla yhteisöistä samoin kuin elinkeinoyhtymillä olisi muutosten jälkeen edelleen muun toiminnan tulolähde, tulisi näidenkin voida vähentää aikaisemmin vahvistettuja tappioita elinkeinotulolähteen tulosta silloin, kun tappio on aiheutunut jatkossa kiinteistöliiketoimintana käsiteltävästä toiminnasta. Yhteisöjen harjoittama muu toiminta ei kuitenkaan olisi elinkeinotoimintaa, vaikka siihen sovellettaisiinkin elinkeinoverolakia.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Työterveyshuollon suorakorvaus helpottaa yrittäjän arkea.

    Yrittäjä voi vuoden 2018 alusta alkaen saada oman työterveyshuoltonsa kustannuksista korvaukset suoraan myös yksityiseltä työterveyshuollon palveluntuottajalta. Palveluntuottajalla pitää tällöin olla tilityssopimus Kelan kanssa.


    Yrittäjän ei tarvitse hakea työterveyshuollon korvausta jälkikäteen Kelasta, kun korvaus voidaan tilitysmenettelyn ansiosta vähentää suoraan laskusta. YEL- tai MYEL-yrittäjä maksaa työterveyshuollon kustannuksista vain hänelle kuuluvan osuuden.

    Yrittäjä antaa työterveyshuoltosopimuksen yhteydessä yksityiselle työterveyshuollon palveluntuottajalleen suostumuksen siitä, että Kela voi maksaa korvauksen palveluntuottajalle. Lisäksi palvelun tarjoajalla pitää olla tilityssopimus Kelan kanssa.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Harkitsetko uuden työntekijän palkkaamista?

    Ilmarisen kotisivuilla on uusi palkkalaskuri, jonka avulla yrittäjä tai kotitalous saa helposti näppituntuman työntekijän palkkaamisen kustannuksista.

    Palkkalaskuri antaa arvion TyEL-maksun lisäksi muista lakisääteisistä kuluista: sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksusta sekä vuosilomakorvauksen määrästä.
    Laskuri käyttää aina kuluvan vuoden maksuprosentteja tai keskiarvoa.
    Klikkaa tästä, päästäksesi laskuriin Palkkalaskuri

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Maahantuoja laskee itse tuonnin arvonlisäveron 1.1.2018 alkaen

    Maahantuojan on itse laskettava veron määrä. Tulli lähettää arvonlisäverovelvolliselle tullausarvopäätöksen, johon arvonlisäveron määrittely vastaisuudessa perustuu. Verovelvollinen lisää tullausarvoon vielä kotimaan rahtikustannukset ja mahdolliset tullimaksut ja ilmoittaa näin saadun kokonaisarvon kausiveroilmoituksella.


    Tuonnin arvonlisävero kohdennetaan tullauskuukaudelle. Jos maahantuotu tuote on ostettu arvonlisäverolliseen käyttöön, sen


    arvonlisäveron voi vähentää suoraan saman kuukauden maksettavista arvonlisäveroista.



    tilitoimisto voi laskea kausiveroilmoituksella ilmoitettavan tuonnin arvonlisäveron, sen pitää tietää, mitkä ovat rajan jälkeiset kuljetuskustannukset ensimmäiseen määränpäähän Suomessa, jotta ne voidaan laskea yksiselitteisesti mukaan verotusarvoon.


    Jos huolintaliike ei pysty erottelemaan rajan jälkeistä arvoa kuljetuksesta tai asiakas hoitaa kulje tuksen itse, tilitoimiston pitää sopia asiakkaan kanssa, miten kotimaan kuljetuksen osuus kokonaiskuljetuksesta arvioidaan luotettavasti.



    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Toiminimien ja maatilojen yhtiöittäminen helpottuu vuonna 2018

    Varainsiirtovero poistui vuoden alussa tapauksissa, joissa toiminimen tai maa- tai metsätilan omaisuutta siirretään yritysmuodon muutoksen yhteydessä osakeyhtiöön. Verovapaus koskee sekä kiinteää omaisuutta että arvopaperiomaisuutta.


    Aiemmin, kun liikkeen- tai ammatinharjoittaja sekä maa- tai metsätalouden harjoittaja perusti toimintaansa jatkamaan osakeyhtiön, hän joutui maksamaan 1,6−4,0 prosenttia varainsiirtoveroa siirtoon kuuluvan omaisuuden (kiinteistöt, arvopaperit sekä asunto- ja kiinteistö-osakeyhtiön osakkeet) käyvästä arvosta.

    Tämän vuoden alusta omaisuuden verotuskäytäntö muuttui niin, että kiinteistö voidaan siirtää osakeyhtiöön suoraan toiminimen



    Verovapaus edellyttää, että toiminimen varat ja velat siirretään muuttumattomina osakeyhtiöön ja sama henkilö jatkaa yritystoimintaa.


    Lakimuutoksen hyötyihin kuuluu myös se, että hyvin kannattavat yritykset siirtyvät osakeyhtiön matalampaan verorasitukseen.


    Sivutoimisena harjoitettava liiketoiminta tai maataloustulo ei tuloudu suoraan yrittäjälle ja vaikuta näin luonnollisen henkilön verotukseen.


    Lakimuutokseen lähdettiin alunperin maatilojen tarpeista. Maatilojen yhtiöittämiseen on ollut kiinnostusta etenkin sivutoimisessa maataloudessa.


    Vähäisempiä yhtiöittämisen hyödyt ovat metsätaloudessa, koska metsätilan yhtiöittäminen osakeyhtiöksi poistaa oikeuden metsävähennykseen. Luonnollisen henkilön harjoittaman metsätalouden tulot ovat pääomatuloja jo tällä hetkelläkin.


    Esimerkkilaskelma varainsiirtoveron poistumisesta


    Liikkeen- tai ammatinharjoittaja, jonka toimitilojen käypä arvo on 300 000 euroa (kirjanpidossa 200 000 €),


    haluaa muuttaa yhtiömuodon osakeyhtiöksi.


    Kustannukset ovat:


    • Osakeyhtiön perustaminen 330 €/PRH.


    • Osakepääoma apporttina (toiminimen varat + velat siirtyvät osakeyhtiöön), jolla


    kuitataan osakepääoman maksaminen 2 500 €. Osakepääoman ylittävä osuus kirjataan


    useimmiten SVOP-rahastoon (sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto).


    • Tilintarkastajan on annettava lausunto apportista (erillinen tilintarkastajan veloitus).


    • Kun kiinteistö siirtyi osakeyhtiölle ennen vuotta 2018, siitä piti maksaa verottajalle varainsiirtovero


    (käypä arvo 300 000 € x 4 %) / 100 = 12 000 €


    Yrittäjä tarvitsi siis 12 000 euroa ylimääräistä käteistä rahaa, jotta sai siirrettyä


    omaisuuden osakeyhtiölle.


    Varainsiirtoveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa enää 1.1.2018 tai sen jäl


    keen tapahtuvissa luovutuksissa, joten esimerkkiyrittäjä säästää 12 000 euroa.


    Luovutushetkenä pidetään sopimuksentekohetkeä.




    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Verovapaat matkakustannusten korvaukset v. 2018

    Työnantaja voi korvata tilapäisestä työmatkasta aiheutuneita kustannuksia. Korvaukset ovat verottomia, jos ne perustuvat joko todellisiin kuluihin tai Verohallinnon vuosittaiseen päätökseen päivärahoista ja kilometrikorvauksista.


    Päivärahan määrä v. 2018


    • osapäiväraha 19 euroa (työmatka yli 6 tuntia)
    • kokopäiväraha 42 euroa (työmatka yli 10 tuntia)
    • ateriakorvaus 10,50 euroa (ateriakorvaus voidaan maksaa työmatkoilta, joilta palkansaajalle ei makseta päivärahaa.)
    • ulkomaan päivärahat (katso taulukko)

    Jos työmatkaan sisältyy ilmainen tai työnantajan kustantama ruokailu (kokopäiväraha/kaksi ateriaa, osapäiväraha/yksi ateria), päiväraha on puolet edellä mainituista määristä.


    Kilometrikorvauksen määrä v. 2018


    Korvauksen enimmäismäärä (palkansaajan omistama tai hallitsema auto):


    0,42 euroa kilometriltä, jota korotetaan
            0,03 euroa kilometriltä jokaiselta mukana olevalta matkustajalta, joiden kuljetus on työnantajan asia
            0,07 euroa kilometriltä perävaunun kuljettamisesta
            0,03 euroa kilometriltä yli 80 kg tai kooltaan suurien esineiden kuljettamisesta
            0,09 euroa kilometriltä, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista metsäautotiellä tai muualla liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla


    Asunnon ja työpaikan välinen matka ei ole verotuksessa työmatka. Työmatkakulut saa vähentää omassa verotuksessa verottajan vahvistamien ohjeiden mukaan.


    Työmatka on tilapäinen matka, joka tehdään työhön liittyvien työtehtävien takia.


    Työmatkasta on aina tehtävä matkalasku. Työnantaja korvaa työmatkasta aiheutuneet kulut matkalaskua ja kulukuitteja vastaan.


    Lisää aiheesta verohallinnon sivuilta (katso tästä)

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Sosiaalivakuutusmaksut v. 2018

    Työnantajan ja työntekijän vuoden 2018 sosiaalivakuutusmaksuprosentit ovat:


    Työnantajan TyEL-maksu (sisältää työntekijän maksuosuuden) 25,30%


    Työntekijän osuus TyEL-maksusta (17-67 vuotiaat)


    • 17-52 vuotiaan työntekijän osuus 6,35 %
    • 53-62 vuotiaan työntekijän osuus 7,85 %
    • 63-67 vuotiaan työntekijän osuus 6,35 %


    Työttömyysvakuutusmaksu (17-64 vuotiaat) 2,55 %


    • työntekijän osuus työttömyysvakuutusmaksusta 1,90 %
    • osaomistajan osuus työttömyysvakuutusmaksusta 0,65 %

    Työnantajan sairausvakuutusmaksu (16-68 vuotiaat) 0,86 %


    Tapaturmavakuutusmaksu


    Maksuun vaikuttavat muun muassa palkat sekä työn riski. Lisätietoja omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.


    Työntekijöiden ryhmähenkivakuutus


    Peritään tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoja omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.


    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Tilapäisen työmatkan määräaika pitenee

    Komennukselle lähtevien työntekijöiden verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Työantajan korvaamien koulutuskustannusten verovapaus laajenee

    Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Verovapaus laajenee kattamaan myös peruskoulutuksen. Koulutuksen katsottaisiin tapahtuvan työantajan intressissä aina, kun työnantaja päättäisi kustantaa työntekijälle koulutusta, joka olisi hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työantajan palveluksessa. Verovapaus koskee myös yhtiön johtoa ja hallintoa sekä osakeyhtiön osakkaita ja henkilöyhtiön yhtiömiehiä.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Taksien autoverotus muuttuu

    Hallitus esittää, että taksien nykyinen 4 800 euron autoveron alennus poistuisi vaiheittain heinäkuuhun 2022 mennessä. Nykyisen suuruisen alennuksen saisi, mikäli auto on rekisteröity taksiliikenteeseen ennen lainmuutoksen voimaantuloa 1.7.2018. Isot esteettömät tila- ja koulukuljetustaksit säädettäisiin kuitenkin kokonaan autoverottomiksi.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakonkanto muuttuu

    Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiehdotus, jonka mukaan osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen sekä yhteisetuuksien (esim. tiekunnat) verotus päättyisi yksilöllisesti, kun Verohallinto on toimittanut verotuksen.  Verotuspäätöksellä ilmoitettaisiin verotuksen päättymispäivä yrityskohtaisesti samoin kuin mahdollisen jäännösveron, kansankielellä ”veromätkyn”, eräpäivä. Hallituksen esityksen mukaan yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotus päättyisi viimeistään 10 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Myös veroilmoituksen virheistä aiheutuvien veronkorotusten määriin on tulossa muutoksia lakiesityksen toteutuessa. Tavoitteena on, että uudistuvat säännöt tulisivat voimaan pääosin 1.5.2018.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Yritysten verotusmenettely uudistuu

    Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiehdotus, jonka mukaan osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen sekä yhteisetuuksien (esim. tiekunnat) verotus päättyisi yksilöllisesti, kun Verohallinto on toimittanut verotuksen.  Verotuspäätöksellä ilmoitettaisiin verotuksen päättymispäivä yrityskohtaisesti samoin kuin mahdollisen jäännösveron, kansankielellä ”veromätkyn”, eräpäivä. Hallituksen esityksen mukaan yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotus päättyisi viimeistään 10 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Myös veroilmoituksen virheistä aiheutuvien veronkorotusten määriin on tulossa muutoksia lakiesityksen toteutuessa. Tavoitteena on, että uudistuvat säännöt tulisivat voimaan pääosin 1.5.2018.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Verohallinnolle

    Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018 alkaen, kun tuojana on arvolisäverovelvollisten rekisteriin merkitty yritys. Arvonlisäveron perustetta ja veroa ei ilmoiteta enää tullausilmoituksella, eikä maahantuoja maksa veroa Tullille. Vero ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. Samalla ilmoituksella ilmoitetaan myös suoritettavaa veroa vastaava vähennys, mikäli tavara tulee yrityksen vähennykseen oikeuttaavaan käyttöön.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Varainsiirtovero poistuu eräissä yritysmuodon muutoksissa

    Varainsiirtovero poistuu, jos toiminimiyrittäjä tai maa- ja metsätalousyrittäjä ryhtyy harjoittamaan toimintaa osakeyhtiönä ja kiinteää omaisuutta tai arvopapereita siirtyy siinä yhteydessä perustettavalla osakeyhtiölle. Verovapaus ei laajene tilanteisiin, joissa toiminimiyrityksen tai maa- ja metsätalousyrittäjän omaisuutta siirretään henkilöyhtiölle (Ay tai Ky) yritysmuodon muutoksessa. Lakia sovelletaan 1.1.2018 tai sen jälkeen tapahtuviin luovutuksiin.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Verohallinnon korkoseuraamusten muutos astuu voimaan marraskuun 2017 alussa

    Korkoseuraamusten muutos tulee myös voimaan 1.11.2017 alkaen. Jäännösverolle laskettavaa korkoa kutsutaan jatkossa huojennetuksi viivästyskoroksi ja palautuskorkoa kutsutaan palautuksille laskettavaksi koroksi. Korot lasketaan kaikille verovelvollisille samalla tavalla. Sekä huojennetun viivästyskoron ja palautuksille maksettavan koron laskemisen alkupäivä on sama. Korkoa lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä laskien.


    Lisäennakot tulee maksaa yhteisöillä siis kolme kuukautta aikaisemmin, jotta korkoseuraamuksilta vältyttäisiin. Muutoksella on vaikutusta jo heinäkuussa 2017 päättyviin tilikausiin. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä näille on 30.11.2017. Silloin on myös ennen ollut se viimeisin päivä, jolloin lisäennakkoa on voinut maksaa ilman korkoseuraamuksia. Korkoseuraamukset alkavat muutoksen johdosta kulua jo 1.11.2017 alkaen. Luonnollisilla henkilöillä nämä vastaavat korkomuutokset tulevat voimaan vuoden 2018 verotukseen.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Ennakonkannon muutokset voimaan 1.11.2017

    Ennakonkannon muutokset tulevat voimaan myös 1.11.2017. Jos halutaan muuttaa tai poistaa ennakoita, pitää näistä tehdä pyyntö sähköisesti Verohallintoon. Jos lisäennakko halutaan maksaa ilman korkoseuraamuksia, se on maksettava viimeistään kuukauden kuluttua verovuoden päättymisestä. Yhteisöveron lisäennakon maksuaika siis lyhenee kolme kuukautta ja sitä ei voi enää maksaa oma-aloitteisesti.


    Verovelvollisen aloitteesta Verohallinto voi määrätä, muuttaa tai poistaa ennakoita verotuksen päättymiseen saakka. Verohallinnon aloitteesta ennakoita voidaan määrätä ja korottaa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun saakka. Ennakoita voidaan alentaa ja poistaa Verohallinnon vaatimuksesta verotuksen päättymiseen saakka. Yhteisöjen ennakon täydennysmaksusta siis luovutaan. Ennakon täydennysmaksua voi maksaa 31.10.2017 saakka.


    Esimerkiksi syyskuussa 2017 päättyvältä tilikaudelta voi siis maksaa vielä tätä vanhan mallista ennakon täydennysmaksua kuukauden ajan 31.10.2017 saakka. Sen jälkeen tapahtuvaa maksua varten on tehtävä pyyntö ennakon täydentämiseksi. Pyynnön tekeminen onnistuu muun muassa OmaVeron kautta.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Verotusmenettelyt muuttuvat yhteisöillä ja yksityisillä henkilöillä

    Sähköinen ilmoittaminen tulee pakolliseksi yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverotuksessa. Vain poikkeussyistä veroilmoituksen voisi antaa paperimuodossa. Verohallinnon ylläpitämä yhteisöjen veroilmoituspalvelu loppuu 31.10.2017. Muut sähköisen ilmoittamisen tavat ovat normaalisti käytettävissä.


    Yhteisöjen tuloverotus siirtyy 1.11. OmaVeroon. 8.11.2017 jälkeen yhteisöjen veroilmoituksen voi antaa myös OmaVerossa. Ennakkoa koskeva vaatimus sekä tilinumeron ilmoittaminen tai muuttaminen on myös tehtävä sähköisesti. Nämäkin onnistuvat OmaVeron kautta.


    Luonnolliset henkilöt saavat jatkossakin esitäytetyn veroilmoituksen.


    Jos verotilmoituksessa on korjattavaa, sitä ei enää lähetetä Verohallinnolle vaan korjaukset tehdään sähköisesti. Jos sähköistä ilmoittamista ei ole mahdollista tehdä, on tulostettava Verohallinnon sivuilta erilliset lomakkeet, joilla kerrotaan esimerkiksi matkakuluvähennyksistä, kotitalousvähennyksistä tai vuokratuloista. Vain nämä erilliset lomakkeet lähetetään jatkossa Verohallintoon, ei enää itse esitäytetyn veroilmoituksen ilmoitusosaa.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Kolme kysymystä luontoiseduista

    Mitä tehdään luontoiseduille palkattoman poissaolon aikana?


    Luontoisedut ovat osa palkkaa, joten työnantajalla ei ole velvolli­suutta pitää niitä voimassa palkattoman poissaolon aikana. Työnantaja voi valita kolmesta vaihtoehdosta: otetaanko etu pois, pidetäänkö se voimassa luontoisetuna vai saako työntekijä käyttää esimerkiksi puhelinta tai autoa mutta maksaa itse kustannukset tai vähintään verotusarvon verran.


    Asuntoedusta on oma säännöksensä, jonka mukaan työntekijällä on oikeus käyttää asuntoa, vaikka työnteko on hyväksyttävästä syystä keskeytynyt. Työnantajalla on hyvä olla selkeä ohjeistus ja käytäntö asiasta.


    Otetaanko luontoisetu huomioon lomapalkassa ja -korvauksessa?


    Laki ei rajoita pidennysten määrää. Koeaikaa voidaan pidentää, jos luontoisetu on vuosiloman aikana käytössä, sitä ei oteta enää erikseen lomapalkassa huomioon. Jos etu ei ole käytössä, se tulee korvata lomapalkassa verotusarvon suuruisena. Luontoiseduista lomakorvauksessa ei ole selkeää säännöstä tai ennakkoratkaisua, mutta työneuvoston lausunnon mukaan kaikki luontoisedut tulee ottaa lomakorvauksessa huomioon.


    Opiskelija tai koululainen suorittaa yrityksessä opintoihin liittyvää ei-työsuhteista harjoittelua. Voiko hänelle tarjota työpäivinä ilmaisen aterian?


    Jos hän saa oppilaitoksessa ilmaisen ruuan, myös harjoittelu­paikka voi tarjota aterian verovapaasti. Jos taas oppilaitoksessa ei ole ilmaista ruokailua, harjoittelupaikan tarjoamasta ateriasta syntyy veronalainen luontoisetu. Vaikka ennakonpidätystä ei voida toimittaa, ravintoetu tulee ilmoittaa vuosi-ilmoituksella ja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Mitä tehdä, kun maksutosite on hävinnyt, muuttunut lukukelvottomaksi tai jäänyt saamatta?

    Kirjanpitoon viedään liiketoimintaa koskevat tositteet. Meno­tosite on pääsääntöisesti ulkopuolisen tahon antama. Itse laaditaan tosite, jos ulkopuolista tositetta ei ole mahdollista käyttää.


    Syitä ulkopuolisen antaman tositteen puuttumiseen voi olla useita, esimerkiksi paperi on loppunut maksuautomaatista, luotto­kortilla maksettu kuitti on pudonnut lompakosta tai kuitin päälle on kaatunut nestettä muuttaen sen lukukelvottomaksi. Yksityishenkilön ei ole tarkoitus maksaa yrityksen kuluja, ja silloin laaditaan tosite kirjanpitoon itse.


    Kirjanpitolain 5:2§ mukaiset tositevaatimukset tulee näissäkin tositteissa olla. Kerrotaan mitä, koska ja keneltä ollaan ostettu ja miksi ei alkuperäistä tositetta ole saatu.


    Toistuvasti puuttuvat tositteet on riski verotuksessa.


    Arvonlisäverolain 209e §:n mukaan tositteelle tulevia tietoja vaaditaan paljon enemmän kuin kirjanpitolain mukaan. Itse laaditut tositteet eivät täytä arvonlisäverolain vaatimuksia eli vähennysoikeutta ei näistä kuluista ole. Itse laaditussa tositteessa käytetään siten vain kirjanpitolain vaatimuksia.


    Kirjanpitolaissa todetaan, että milloin kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus todennetaan kirjanpitovelvollisen itse laatiman ja asianmukaisesti varmennetun tositteen avulla.


    Tässä pykälässä ei ole otettu kantaa siihen, miten paljon itse laadittuja tositteita, joita ei ole saatu ulkopuolisilta, voi kirjanpidossa olla tilikauden aikana.


    Toistuvasti puuttuvista kuiteista muodostuu kuitenkin riski verotuksessa. Tällöin teko voidaan katsoa tahalliseksi ja siten verotus tapahtuu omana kuluna, ei yrityksen kuluna. Käytännössä tämä tulee esille verotarkastuksen yhteydessä. Tyypillisempiä esimerkkejä ovat puuttuvat polttoaine- ja neuvottelukuitit.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Uusi ennakkomenettely

    Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakkomenettelyyn tulee muun muassa seuraavia muutoksia:


    • Ennakon täydennysmaksusta luovutaan. Ennakon täydennysmaksua voi maksaa viimeisen kerran 31.10.2017.
    • Ennakkoperintää voi jatkossa täydentää hakemalla lisäennakkoa eli verovuoden jälkeen määrättävää ennakkoa.
    • Ennakkoa ja sitä koskevia muutoksia sekä lisäennakkoa on haettava sähköisesti.
    • Ennakkoperintää voi täydentää verovuoden päättymisen jälkeen ensimmäisen kuukauden aikana ilman korkoja.
    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Verotuksen muutoksia 2017

    Marraskuusta 2017 alkaen yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotukseen tulee useita muutoksia.


    Esimerkiksi ennakon täydennysmaksu korvataan verovuoden jälkeen määrättävällä lisäennakolla, tuloverot maksetaan jatkossa verolajin omalla viitteellä sekä OmaVero korvaa Yhteisöjen Veroilmoituspalvelun.


    Yhteisöjen on myös tehtävä ennakkoa koskevat hakemukset ja annettava tuloveroilmoituksensa jatkossa sähköisesti.


    Lakimuutokset tulevat voimaan 1.11.2017 yhteisöillä ja yhteisetuuksilla verovuoden 2017 osalta ja muilta verovelvollisilta verovuoden 2018 osalta. Kaikki palvelut eivät kuitenkaan ole käytössä heti marraskuun alussa.


    Lisää aiheesta osoitteesta: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tietoa_verotuksest/verotuksen_muutoksia_201/ 

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Verotili-palvelu suljetaan kokonaan elokuun lopussa

    Verotili-palvelu suljetaan lopullisesti 31.8.2017. Palvelu on vielä toistaiseksi lukutilassa ja vanhoja tiliotteita tai lähetettyjä ilmoituksia voi tulostaa elokuun loppuun asti. Tämän jälkeen Verotili-palvelu poistuu kokonaan käytöstä.

     
    Verotili-palvelun on korvannut vuoden alusta lähtien OmaVero, jossa voi mm. ilmoittaa ja maksaa oma-aloitteisia veroja.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Osinkotulot ns. kolmansista valtioista veronalaista tuloa

    Osinkotulot ns. kolmansista valtioista olivat veronalaista tuloa vapaan pääoman liikkuvuuden rajoituksesta huolimatta.


    Korkein hallinto-oikeus antoi 27. huhtikuuta 2017 ratkaisun (KHO 2017:65) koskien ns. kolmansista valtioista saatujen osinkotulojen verotusta Suomessa. Yhtiö sai osinkotuloa tytäryhtiöiltään, jotka sijaitsivat EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolella ja joiden asuinvaltioiden kanssa Suomella ei ollut voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa verosopimusta. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan, että yhtiön kyseisiltä ulkomaisilta tytäryhtiöiltään saaman osinkotulon verokohtelu (täysin veronalaista) oli oikeutettu siitä huolimatta, että verotuksellinen lopputulos oli luonteeltaan vapaan pääoman liikkuvuuden rajoitus.


    Yhtiö sai osinkotuloa Chilessä, Ghanassa ja Perussa sijaitsevilta tytäryhtiöiltään. Yhtiö katsoi, että EU:n pääomien vapaan liikkuvuuden perusvapaudesta johtuen sen kolmansissa valtioissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamiin osinkoihin kohdistuva verotus tulee poistaa samalla tavalla kuin esimerkiksi kotimaisten tytäryhtiöiden jakamien osinkojen kohdalla (ko. osingot verovapaita). Suomen kansallisen verolainsäädännön mukaan kolmansissa valtioissa sijaitsevilta tytäryhtiöiltä saatu osinko on kuitenkin kokonaan veronalaista tuloa. Tästä seuraa, että kolmansissa valtioissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamiin osinkoihin kohdistuu lähtökohtaisesti korkeampi verotus (kokonaan veronalaista) kuin jos osingot jakaisi esimerkiksi kotimainen yhtiö (kokonaan verovapaata).


    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 63 artiklan mukaan kaikki sellaiset rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä ja maksuja jäsenvaltioiden välillä tai kolmansien maiden välillä ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Näin ollen ulkomaisten osinkojen erilainen verokohtelu muodostaa siis lähtökohtaisesti kielletyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen. SEUT 64 artiklassa säädetään kuitenkin, että pääomien vapaa liikkuvuus ei estä soveltamasta kolmansiin valtioihin sellaisia rajoituksia, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai unionin oikeuden mukaan voimassa 31. joulukuuta 1993.


    Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että kotimaisen yhteisön kolmansista valtioista saamien suorasijoitusosinkojen veronalaisuus on luonteeltaan vapaan pääoman liikkuvuuden rajoitus. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että kyseinen rajoitus on ollut voimassa jo 31. joulukuuta 1993 ja että kansalliseen verolainsäädäntöön sittemmin tehdyt muutokset ovat olleet luonteeltaan teknisiä, joilla verolainsäädännön aineellista sisältöä ei ole muutettu. Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan rajoitusta merkitsevän säädöksen muotoon liittyvät seikat ovat toissijaisia kyseisen rajoituksen aineelliseen puoleen liittyviin seikkoihin nähden. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoi, että edellytykset pääomien vapaan liikkuvuuden rajoittamiseksi täyttyivät, mutta osinkojen veronalaisuus ei ollut SEUT:n vastainen ja siten yhtiön kolmansissa valtioissa sijaitsevilta tytäryhtiöiltä saamien osinkojen (syrjivä) verokohtelu oli katsottava hyväksyttäväksi.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Uuden yrittäjän muistilista

    Sanovat, että yrityksen ensimmäinen ja tärkein valinta on hyvä kirjanpitäjä. Varsinkin alkutaipaleella on tärkeää, että joku tietää, välittää ja opastaa. Tässä ensiavuksi muistilista:

    Ennen muuta


    Yritysidea | Osaaminen ja omistajat | Yrittäjä  1 2 3 | Rahoitus | Starttiraha | Yhtiömuoto | Toiminimi 1 2 | Luvanvaraisuus | Liiketoimintasuunnitelma | Tukea perustamiseen saat meiltä ja Ensimetristä!
     

    Perustamisvaiheessa


    Tilitoimiston valinta | Perustamisilmoitus ja tarvittavat rekisterit | 
    YTJ | Pankkitilin avaaminen | Osakepääoma | Yrittäjän eläke: YEL ja työtulo | Työntekijän eläke: TyEL ja ilmoitustavat | Muut vakuutukset | Työttömyysturva ja jälkisuoja-aika | Arvonlisäverovelvollisuus | Ennakkoperintärekisteri | Palkan sivukulut
     

    Heti alkajaisiksi


    Markkinointiviestinnän perusmateriaalit | Toimitilat 1 2 | Pankkipalvelut ja maksuliikenne: 1 | Palkanmaksu | Työehtosopimukset | Työsuhde-edut | Työterveyshuolto | Kirjanpidon ABC (mm. tositteet ja termit) | Pienyrityksen kevennetyt velvollisuudet | Suomen Yrittäjät ry:n jäsenyys
     

    Kuukausirutiinit


    Laskuttaminen 1 2 | ALVALV-ilmoitus | Palkanmaksu 1 2 | Matkalaskut | Verohallinnon palkkailmoitus | TyEL-palkkailmoitus | Vuosilomat
     

    Vuodenvaihteessa


    Verohallinnon vuosi-ilmoitus | TyEL-ilmoitus (vuosi-ilmoitus)Ilmoitusvelvollisuuksien lista | Työterveyshuollon korvaushakemus
     

    Ennen ja jälkeen tilinpäätöksen


    Tilinpäätös | Tase | Jaksottaminen | Yhtiöverotus | Osingot | Veroilmoitus | Hallitus ja yhtiökokous | Tilintarkastus

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Osakeyhtiöiden koroton ennakkoveron täydentäminen poistuu

    Ennakkoperintälain muutos uudistaa yritysten ennakkoverotusta ensi syksystä lähtien.


    Osakeyhtiömuotoiset yritykset ovat voineet maksaa oma-aloitteisesti  ennakon täydennysmaksua veroilmoituksen viimeiseen jättöpäivään saakka, mikäli ennakkoverot eivät ole vastanneet tilikaudelta odotettavissa olevaa yhteisöveroa. Osakeyhtiö on voinut näin välttää koron verovajeen osalta, jos maksu on tapahtunut neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, missä ajassa veroilmoituskin on annettava.


    Nyt koroton maksuaika ja ennakon täydennysmaksumahdollisuus ovat poistumassa. Osakeyhtiön verotuksessa ryhdytään perimään verovajeelle korkoa tilikauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta lähtien. Jos tilikausi on kalenterivuosi, koron laskenta alkaa näin helmikuun alusta toukokuun alun sijaan. Ennakoiden riittävyyteen pitää siis kiinnittää aiempaa enemmän huomiota jo tilikauden aikana ennen tilinpäätöksen ja veroilmoituksen laatimista.


    Muuttuneita sääntöjä ryhdytään soveltamaan ensin osakeyhtiöiden ja yhteisetuuksien (esim. yhteismetsät) verotuksessa 1.11.2017 alkaen. Jos ennakot eivät ole riittäneet verojen katteeksi, korko lähtee siis juoksemaan jäännösverolle 1.2.2018. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä henkilöyhtiöiden yhtiömiesten tuloverojen ennakonkannossa uutta menettelyä ryhdytään soveltamaan vasta vuotta myöhemmin eli 1.11.2018 alkaen.


    Osakeyhtiöiden ja yhteisetuuksien tulee tehdä vaatimus ennakon määräämisestä, muuttamisesta ja poistamisesta Verohallinnon sähköisessä palvelussa. Paperinen vaatimus hyväksytään vain erityisestä syystä. Ennakon täydennysmaksun sijaan osakeyhtiön ja yhteisetuuden on haettava ennakkoa 1.11.2017 alkaen korotettavaksi, jos ne haluavat maksaa lisää.

    Lue lisää
  • 24.01.2019 0 Kommentit
    Verovapaat matkakustannusten korvaukset v. 2017

    Työnantaja voi korvata tilapäisestä työmatkasta aiheutuneita kustannuksia. Korvaukset ovat verottomia, jos ne perustuvat joko todellisiin kuluihin tai Verohallinnon vuosittaiseen päätökseen päivärahoista ja kilometrikorvauksista.


    Päivärahan määrä v. 2017


    • osapäiväraha 19 euroa (työmatka yli 6 tuntia)
    • kokopäiväraha 41 euroa (työmatka yli 10 tuntia)
    • ateriakorvaus 10,25 euroa (ateriakorvaus voidaan maksaa työmatkoilta, joilta palkansaajalle ei makseta päivärahaa.)
    • ulkomaan päivärahat (katso tästä)


    Jos työmatkaan sisältyy ilmainen tai työnantajan kustantama ruokailu (kokopäiväraha/kaksi ateriaa, osapäiväraha/yksi ateria), päiväraha on puolet edellä mainituista määristä.


    Kilometrikorvauksen määrä v. 2017


    Korvauksen enimmäismäärä (palkansaajan omistama tai hallitsema auto):


    0,41 euroa kilometriltä, jota korotetaan
            0,03 euroa kilometriltä jokaiselta mukana olevalta matkustajalta, joiden kuljetus on työnantajan asia
            0,07 euroa kilometriltä perävaunun kuljettamisesta
            0,03 euroa kilometriltä yli 80 kg tai kooltaan suurien esineiden kuljettamisesta
            0,09 euroa kilometriltä, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista metsäautotiellä tai muualla liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla


    Asunnon ja työpaikan välinen matka ei ole verotuksessa työmatka. Työmatkakulut saa vähentää omassa verotuksessa verottajan vahvistamien ohjeiden mukaan.


    Työmatka on tilapäinen matka, joka tehdään työhön liittyvien työtehtävien takia.


    Työmatkasta on aina tehtävä matkalasku. Työnantaja korvaa työmatkasta aiheutuneet kulut matkalaskua ja kulukuitteja vastaan.


    Lisää aiheesta verohallinnon sivuilta (katso tästä)

    Lue lisää